Pariisi

Kuva lainattu täältä

Pariisista on nyt siis kotiuduttu. Kaikki sujui tosi hyvin, paljonkin yli odotusten! Kerettiin nähdä ihan hirveesti kaikkia eri paikkoja muutamassa päivässä, hotelli oli tosi sympaattinen, vaikkakin pieni, kieli(muuri) ei tuottanut isompia ongelmia (pari hämmentävää tilannetta vaan) ja sääkin oli ihan kohtuullisen hyvä. En tiiä voisko siis sen paremmin mennä. Nähtävää ois kyllä riittänyt vielä vaikka viikoiksi, mutta ehkä sitten ensi kerralla!

Suuresti mua kyllä ihmetyttää näin jälkeenpäinkin vielä se, että miten hyvin suunnistetiin Pariisissa. Se kuitenkin on tosi iso kaupunki vaikkapa Amsterdamiin verrattuna. Siltä ainakin tuntuu. Pitempiä matkoja mentiinkin sitten metrolla. Ehkä yhden ainoan kerran käveltiin vähän väärään suuntaan siellä tunneleissa, oon tosi yllättynyt! Missä on nää kaikki suunnistustaidot piileskelleet kaikki vuodet. Metro oli kaiken kaikkiaan vähän sokkeloisempi ja monimutkaisempi kuin vaikka Lontoossa, mutta hyvin siis selvittiin jokaiseen paikkaan mihin haluttiinkin päästä.

Saatto vähän jo väsyttää.. Mutta ei se mitään!

Meidän hotelli oli ihan Louvren lähellä, eli todellakin just keskustassa. Vieressä oli myös päämetroasema, josta pääsi oikeastaan ihan kaikkialle. Huone oli pieni, mutta kiva ja siisti. Hotellin hissikin oli tositosi minimaalinen, ehkä vain 50 cm leveä ja kahdestaan sinne mahtui ihan just ja just. Mua vähän varoiteltiinkin tästä etukäteen ja se ei silleen yllättänyt. Onneksi ei ollut paljoa tavaroita mukana, niin mahduttiin ihan kivasti.

Hotelli sisältä...

...ja ulkoa

Käytiin siis kolmen päivän aikana kahdesti Eiffel-tornilla ja yksi ilta vietettiin Louvressa. Yhtenä päivänä käväistiin ihmettelemässä riemukaarta ja Luxemburgin puistoa. Käytiin myös Notre Damessa ja nähtiin siinä matkalla Nöfnöf-silta (oikeesti sen nimihän on Pont Neuf). Tän lisäksi harhailtiin meidän lähipuistossa, kauppakadulla ja erilaisissa ostoskeskuksissa. Esimerkiksi Lafayette tavaratalossa oli kyllä tosi kiva ruokaosasto, mutta siellä kosmetiikka/vaatepuolella meinasi iskeä pikkuinen paniikki. Ei vaan oikeasti meinattu löytää ulos, kun kaikkialla oli samannäköistä ja se paikka oli ihan järjettömän iso. Selvittiin pienen arpomisen ja ees taas ramppaamisen jälkeen kuitenkin onneksi takaisin kadulle.

Olin tosi ilosesti yllättynyt, koska muualle kuin Eiffel-torniin ei oikeestaan tarvinnu hirveesti jonottaa. Vaikka joka paikassa oli ihan hirveesti ihmisiä ja turisteja, esim, Louvreen jonotettiin ehkä korkeintaan 10 minuuttia vaikka oltiin varauduttu jopa tunnin odotukseen (joka kuulemma on vielä aika normaali jonotusaika).

Vähän vaan pelotti Eiffelin huipulla..

Muistui kyllä taas muutamassa päivässä mieleen miltä tuntuukaan taas se, että ei ymmärrä yhtään mitään mitä ympärillä tapahtuu ja puhutaan. Ranskassa aika harva asia on englanniksi ja ranska nyt vaan on mulle jotain ihan liian vaikeaa ymmärrettäväksi. Tietysti bonjourit ja mercit lähti jo ihan hyvin, mutta noin muuten olin suurimman osan ajasta vaan ihan pihalla. Hämmentävin tilanne oli ehkä mun käymä keskustelu yhden tarjoilijan kanssa. Molemmat oletettiin ehkä, että toinen osapuoli ei puhu englantia ja tarjoilijan loppupäätelmä oli, että suomalaiset osaa varmaan hollantia (seuraava veikkaus oli saksa). Enkä ollut edes maininnut hollantia sanallakaan. 

Oli myös hauska tulla takaisin Hollantiin ja huomata miten tämä tosi outo kieli tuntuikin yhtäkkiä tosi tutulta ja turvalliselta. Tätä kuuntelee oikeestaan jo tosi mielellään, kun ymmärtääkin jotain.

Pariisiinkin on kyllä pakko päästä uudestaan (tää lista kivoista kaupungeista, joihin haluan uudestaan, vaan kasvaa...), haluan nähdä vielä enemmän ja varsinkin sen, miltä Pariisi näyttää kesällä!